maanantai 4. tammikuuta 2016

Hongkongista Hobartiin



Hobart, Battery Point


Olemme jo siirtyneet matkamme seuraavaan etappiin, Tasmanian Hobartiin, mutta kirjoitan vielä pari sanaa Hongkongin-kokemuksistamme.

Kuljeskelimme lauantai-iltana Kowloonin puolella Temple-kadun yömarkkinoilla, laajalla alueella, jolta löytyy toinen toistaan eksoottisempia katuravintoloita, kaikenlaista rihkamaa ja ehkä tarpeellistakin tavaraa myyviä kojuja, kadulle pystytettyjä karaoke-pisteitä jne. Kowloonissa väentungos oli, mikäli mahdollista, vieläkin suurempi kuin Hongkongin saarella. Kowlooniin pääsimme kätevästi metrolla ja takaisin palasimme Star Ferry –lautalla.

Temple Street Night Market

Karaokea kadulla


Näkymä Hongkongin saarelle ei ollut parhaimmillaan sateessa.

Valitettavasti säätila muuttui sateiseksi lauantai-illan aikana eikä sade lakannut sunnuntainakaan, joten jouduimme muuttamaan viimeisen päivämme suunnitelmia. Alun perin tarkoituksenamme oli käydä sunnuntaina Peakillä, aivan kaupungin kyljessä olevalla korkealla kukkulalla, josta on mahtavat näköalat yli pilvenpiirtäjien ja lähisaariston (kuvia löytyy vuoden 2011 matkablogistani). Sateisen sään johdosta näkyvyys olisi ollut Peakillä kuitenkin olematon, joten päätimme jättää käynnin tällä kertaa väliin ja suunnata sen sijaan sisätiloihin Hongkongin historialliseen museoon. Olimme tyytyväisiä ratkaisuun, sillä museon pysyvä näyttely oli todella elävästi toteutettu. Museossa vierähti huomaamatta useita tunteja, ja lopuksi jouduimme kiirehtimään ehtiäksemme hotellin kautta ajoissa lentokentälle. Tässä linkki museon sivuille: Hong Kong Museum of History

Yritimme tälläkin kerralla sinnikkäästi noudattaa periaatetta, että jätämme turistikuppilat väliin ja ruokailemme ainoastaan paikallisten suosimissa ravintoloissa ja katukeittiöissä. Tällä kertaa osasimme jättää kananvarpaat väliin, mutta kyllä niitä kiinnostavia kokemuksia tällekin Hongkongin-vierailulle osui. Voin näin kahdesta kerrasta viisastuneena suositella ainakin herkkävatsaisimmille turvautumista sittenkin (ainakin välillä) ns. turistikuppiloihin, sillä paikallisten nauttima ”aito kiinalainen ruoka” (tässä tapauksessa lähinnä kantonin-kiinalainen) on jotain aivan muuta kuin länsimaisissa suurkaupungeissa tarjottu kiinalainen ruoka.

Jouduimme parikin kertaa poistumaan ravintolasta nälkäisinä, koska emme pystyneet syömään herkullisen näköisistä annoksistamme juuri muuta kuin lisukkeeksi tuodun riisin. Itse pääasia eli paahdettu ankka tai possu oli käytännössä lähinnä luuta, nahkaa ja läskiä. Joukossa oli myös jonkin verran lihaa, mutta sitä ei meidän taidoillamme saanut irti puikoilla valmiiksi leikatuista paloista. Vähän hävetti tämä hienohelmaisuutemme, kun näimme naapuripöydissä istuvien muiden asiakkaiden nautinnollisesti rouskuttelevan näitä herkkupaloja. Viimeisenä päivänä, ennen siirtymistä lentokentälle, annoimme sitten lopulta periksi ja söimme muodikkaassa sushiravintolassa. Ja kyllä oli hyvää!

Tästä annoksesta nautin riisin ja pikkukulhossa olevan maustekastikkeen.

Tämä oli kyllä kieltämättä hyvää


Näiden nolojen tunnustusten jälkeen voimmekin siirtyä matkamme pääkohteeseen, Australiaan. 

Lensimme ensin Hongkongista Sydney’iin Qantasin kaksikerroksisella jättikoneella (Airbus 380) ja sieltä useamman tunnin odottelun jälkeen Jetstarilla tänne Tasmanian pääkaupunkiin Hobartiin. Ensimmäinen lento kesti noin 9,5 tuntia ja toinen vaivaiset kaksi tuntia, mutta odotteluineen ja siirtymisineen hotellista kentälle ja terminaalista toiseen matka kesti kaikkiaan yli 20 tuntia.

Sydneyssä tuli vettä kaatamalla
Kaksi päivää suurkaupungin hulinassa tuntui loppujen lopuksi aivan riittävältä, ja nyt saamme nauttia huomattavasti rauhallisemmista tunnelmista täällä Hobartissa. Kaupungissa on vain vähän yli 200 000 asukasta ja koko Tasmaniassa vähän yli puoli miljoonaa eli saman verran kuin Helsingissä. Hobart on Sydneyn jälkeen Australian toiseksi vanhin kaupunki (perustettu v. 1804). Kirjoitan seuraavassa postauksessa Tasmanian värikkäästä historiasta ja vähän muustakin.

Olemme viettäneet täällä nyt yhden yön. Asumme pienehkössä huoneistohotellissa (St Ives Motel Apartments) idyllisessä Battery Pointin kaupunginosassa, kävelymatkan päässä keskustasta ja Hobartin satama-alueesta. Olimme eilen illalla melko uupuneita pitkän matkan jälkeen, joten olemme tähän mennessä ehtineet liikkua lähinnä omilla asuinkulmillamme ja läheisellä Salamancan alueella.

Sää on tällä hetkellä puolipilvinen ja lämpötila vaihtelee 16 asteesta 22 asteeseen. Tasmania sijaitsee samoilla leveysasteilla kuin Uuden-Seelannin eteläsaari, joten ilmasto on täällä huomattavasti viileämpi kuin Australian mantereella. Lähipäivinä on kuitenkin luvassa lämpenevää ja aurinkoista säätä, joten minäkin pääsen vihdoin vaihtamaan shortseihin.


Illallinen Hobartin satamassa


Salamanca


lauantai 2. tammikuuta 2016

Ensimmäinen päivä Hongkongissa


Onpa mukava olla taas täällä Hongkongissa, joka on ehdoton suosikkini aasialaiskaupunkien joukossa. Ihastuin kaupunkiin viisi vuotta sitten, kun vietimme täällä pari päivää maailmanympärysmatkamme päätteeksi. Tarinaa edelliseltä vierailultamme löytyy täältä: Kananvarpaita aamupalaksi ja täältä: Paluu arkeen

Hongkong on hurmaava sekoitus uutta ja vanhaa, urbaania betoniviidakkoa ja elämää kuhisevia kapeita kujia. Monikaan ei tiedä, että täältä on myös mahdollista löytää luonnon rauhaa, joko läheisiltä kukkuloilta tai kaupungin edustalla olevilta saarilta. Valitettavasti meillä ei ole tälläkään kertaa mahdollista viipyä kaupungissa kuin kaksi vuorokautta, joten saariin tutustuminen jää todennäköisesti väliin. Täytyy vain toivoa, että joskus vielä olisi mahdollista palata tänne.


 Olimme perillä eilen uudenvuoden päivänä viiden-kuuden maissa illalla. Asumme Hongkongin saarella Sheung Wanin vanhassa kaupunginosassa Ovolo Noho –hotellissa, kapean tornirakennuksen 20. kerroksessa. Enpä ole aikaisemmin yöpynyt näin pienessä huoneessa, neliöitä on taatusti alle 10. Huoneeseen mahtuu juuri ja juuri parisänky, mutta onneksi meillä on sentään iso ikkuna, joka tuo huoneeseen valoa ja tilan tuntua. Hongkongissa ei ole mitenkään tavatonta sekään, että hotellihuoneessa ei ole ikkunaa lainkaan.

Tiivistä tunnelmaa

Asumme tuon harmaan tornin huipulla (ei näy kuvassa). Kussakin kerroksessa on vain 4 huonetta.
 
Täällä on meneillään vuoden kylmin kausi, lämpöä on päivittäin noin 15-24 astetta – meille suomalaisille siis oikein sopiva kesäsää. Paikallisille tämä on talvi, joka edellyttää toppatakkiin ja talvisaappaisiin pukeutumista.

Eilen illalla vietimme aikaa naapurikaupunginosassa Sohossa, joka on Hongkongin yöelämän keskus. Alueelta löytyi ravintoloita ja baareja joka makuun – myös meidän. Sohossa ja Sheng Wanissa on helppo liikkua jalan, sillä yksityisautoilua on täällä rajoitettu. Takseja sen sijaan pyörii nurkilla riittävästi. Asutus Hongkongin saarella sijaitsee jyrkällä rinteellä, mutta tämä ei ole liikkuessa mikään ongelma, koska tasolta toiselle pääsee liikkumaan pitkiä liukuportaita pitkin.




Tänään lauantaina olemme kierrelleet katumarkkinoilla ja ajelleet kaksikerroksisilla raitiovaunuilla. Ilalla suuntaamme Kowloonin kaupunginosaan mantereen puolelle Temple-kadun yömarkkinoille. Tästä ja muusta, mm. ruokakokemuksistamme, kirjoitan myöhemmin. Yritän saada tämän tekstin nyt mahdollisimman pian nettiin, sillä yhteyksien kanssa on ollut vähän ongelmia.


   
Kilpikonnan kuoria
Mitähän nämä ovat?