Bruny Island

Blogi päivittyy nyt pahasti jälkijunassa, mutta minkäs teet, kun täällä on niin paljon nähtävää ja koettavaa. Aika ei tunnu millään riittävän kirjoittamiseen. Yritän nyt saada ainakin lyhyen jutun tänne blogiin, vaikka nettiyhteydet ovatkin onnettomat täällä Strahanissa, Tasmanian villillä länsirannikolla (puhelimissakin on täällä kenttää vain satunnaisesti). 

Ajoimme Strahaniin eilen, sunnuntaina, Hobartista. Ajomatka tänne oli kokemus, joka ansaitsee aivan oman postauksensa, mutta sen vuoro on myöhemmin. Tänään palaan vielä viime perjantaihin, jolloin teimme retken Bruny Islandille yhdessä Dellan ja Louisen kanssa.

 

Bruny Island sijaitsee vain noin 10 minuutin ajomatkan ja vajaan puolen tunnin lauttamatkan päässä Coninghamista. Bruny Island tunnetaan täällä päin ”kulinarismin saarena”. Saarelta löytyy mm. ranskalaistyyppisiä juustoja valmistava Cheese Factory (ranskalaiset saapuivat ensimmäisinä Bruny Islandille), osterifarmi ja –ravintola, pieniä fudge- ja suklaaputiikkeja ja paljon muita vastaavanlaisia pienyrityksiä. Saaren luonto on koskematonta ja monimuotoista, joten ei ole ihme, että Bruny Island on australialaisten parissa suosittu lomakohde. 

Enpä ole ennen törmännyt Drive thru -osteripaikkaan.

Saari on jakaantunut pohjois- ja eteläosiin, joiden välissä on kapea kannas. Kannaksella asustaa koloissaan iso pingviiniyhdyskunta. Emme kuitenkaan onnistuneet näkemään yhtään pingviiniä, sillä olimme liikkeellä väärään aikaan päivästä. Pingvinejä on mahdollista nähdä ainoastaan hämärän laskeutuessa illalla, jolloin ne suuntaavat merelle, tai aikaisiin aamulla, jolloin ne palaavat takaisin koloihinsa. 

Lauantaina tiemme erosivat D&L:n kanssa muutamaksi päiväksi. Tapaamme taas myöhemmin uudestaan itärannikolla. Palasimme Paken kanssa vielä yhdeksi vuorokaudeksi Hobartiin, ja tällä kertaa kaupunki näytti meille parhaat puolensa. Viettäessämme noin viikko sitten ensimmäiset päivämme Hobartissa, sää oli huomattavasti viileämpi ja keskusta vaikutti lähes autiolta. Nyt aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja väkeä tungeksi sekä katukahviloissa että viikoittain järjestettävillä Salamancan markkinoilla. Ensimmäisellä vierailullamme kaupunki toi mieleemme norjalaisen rannikkokaupungin, tällä kertaa totesimme Hobartilla olevan jotain yhteistä San Franciscon kanssa.

Mt Nelson

Salamanca Market

Nyt olemme siis jo toista päivää länsirannikolla. Tänään olimme kuuden tunnin veneretkellä Macquarie Harbourin alueella ja Gordon-joella, huomenna aiomme vierailla Cradle Mountain –luonnonpuistossa. Voi olla, etten pääse päivittämään blogia kuin vasta Melbournessa loppuviikosta. Urakoin sitten kunnolla ja pistän tulemaan useamman jutun kerralla.

P.S. Huomaan, että Blogger päivää tekstin sunnuntaiksi 10.1., vaikka oikeasti kirjoitan tätä maanantaina 11.1. Taitaa läppärini luulla olevansa jollain läntisemmällä aikavyöhykkeellä.